Pierre Laurendeau on québecilainen säveltäjä ja elektronisen musiikin taiteilija. 30 vuoden uransa aikana hän on säveltänyt televisio-, radio- ja jopa sirkusesityksille. Vuonna 2017 hän julkaisi ensimmäisen henkilökohtaisen projektin, EP: n nimeltä WEM3, ja on seurannut sitä nopeasti toisella EP: llä nimeltä "Ystävällinen kutsu ulkoavaruudesta".
Haastattelin häntä hänen musiikillisesta taustastaan, hänen luovasta prosessistaan ja mistä hän löytää inspiraatiota.
Karl Magi: Kuinka kiinnostuit ensin musiikin tekemisestä?
Pierre Laurendeau: Kun olin lapsi, olin jo hyvin herkkä kaikelle musiikille, jonka kuulin. Ensimmäiset kuulemani laulajat olivat äitini Beatles, isäni ranskalaiset laulajat, etenkin Charles Trenet, ja siskoni Led Zeppelin -levyt. Led Zeppelin II: n stereofonia oli minulle ilmoitus, jossa oli joka kerta täysi vasen ja oikea oikealla. Perheen nuorimpana tiesin sydämestäni kaikki TV-ohjelmien teemat. Ensimmäiset askeleeni muusikkona jäljittelemällä Cat Stevensin kappaleiden pianoa. Löysin hänen laulunsa katsomalla elokuvaa Harold ja Maude 70-luvulla. Tuona hetkenä näin uskomattoman vahvuuden, joka sitoo musiikkia ja kuvaa. Muistan tämän hetken, jolloin Harold teeskentelee katkaisevansa väärennetyn käsivarsin Cat Stevensin kappaleen ”I Think I See The Light” pianon riffin yli. Se oli minulle niin silmiinpistävää!
17-vuotiaana se oli rakkaus ensi silmäyksellä barokkimusiikkiin. Johann Sebastian Bachista tuli idolini. Heittelin päätäni klavesikirjaharjoitteluun ja sain tulkintakoulutuksen Montréalin yliopistosta, mutta ensimmäisen syntetisaattorini (Yamaha DX7) ja MIDI-säveltämisohjelman nimeltään Voyetra PC hankkiminen johti varhaisen kosketinsoittajauran uraan. Täällä kirjoitan paljon kaupallista musiikkia, lauluseoksia ja musiikkia dokumenteille. Koko musiikkiuran jälkeen olen edelleen hämmästynyt sen voimasta. Palaan aina takaisin musiikkiin kuin lapsi hiekkalaatikossa. Se on ilo minulle.
KM: Mitkä tekijät tekevät elektronisesta musiikista mielenkiintoisen sinulle?
PL: Sähköisen musiikin matematiikka kiinnostaa minua eniten. Tarkkuudeltaan täydellisen rytmin kauneus vaikuttaa minuun aina, musiikin matematiikka voi soittaa äärettömyyteen. Elektronisessa musiikissa musiikista tulee nolla- ja nollasarja, johon lisätään tunne ja moninkertaistetaan kuvia. Kuvittelen, että JS Bach olisi rakastanut elektronista musiikkia, koska juuri hän rakasti matematiikkaa.
Rakastan myös uusien äänitekstuurien ja jatkuvasti uusittujen inspiraation lähteiden löytämistä. Luotavien äänimaisemien määrä on loputon. Luulen, että siksi elektroninen musiikki sopii niin hyvin imagoon. On myös se, että elektroninen musiikki ei tiedä rajoja, koska se on syntyvän globaalin kulttuurin tulos. Musiikilliset juuret voivat olla rock, blues, jazz, pop ja klassinen musiikki. Voit jopa tuoda esiin kotimaasi perinteisen musiikin.
Itse asiassa mielestäni se seuraa samaa kehitystä kuin sinfoninen musiikki 1900-luvulla Stravinskyn ja Bartókin uusien tapojen kanssa lähestyä orkesterin sävellystä. Sähköinen musiikki ei kiellä menneisyyttä, se tulee menneisyydestä.
KM: Kuinka lähestyt sävellysprosessia?
PL: Lähestyn sävellystä aluksi suurelta osin intuitiivisella tavalla. Kun tiedämme musiikin säännöt hyvin, tulee mielenkiintoista ylittää ne tietoisesti. Itse asiassa etsin enemmän ja täydellisempää rytmiä. Haluan, että musiikkini elää kehossa yhtä paljon kuin pää, joten siksi luulen harmonisesta liikkeestä tällä hetkellä. He pakottavat oman rakenteensa ja etsin jotain muuta nyt. Pidän lyömäsoittimien heimopuolista nyt, koska se on jotain lähempänä kehosi.
Minulle se on aina luova ele. Kuten sanonta kuuluu: "Ei ole väliä kuinka aloitat, tee vain se!" Sinun on toimittava, kun nuo ideat tulevat. Minulla on kriittinen mieleni levossa säveltämisprosessin jokaisessa hetkessä. Lykkään päätöksen säilyttämistä tai pitämättä jättämistä, kunnes nauhoitan nyt.
Lopuksi yritän myös rajoittaa itseni tiettyyn määrään värejä jokaisessa projektissa. Jos sekoitat liian monta väriä yhteen, päädyt joskus ruskeaksi.
KM: Ketkä ovat niitä musiikkitaiteilijoita, jotka ovat inspiroineet sinua ja miksi?
PL: Minua inspiroivat murrosiini, kun löysin Vangelisin, Jean-Michel Jarren ja ranskalaisen säveltäjän Pierre Henryn musiikin. Minua inspiroi myös Wendy Carlosin Beethoven-musiikin esitys A Clockwork Orange -sovellukselle. Se vaikutti minuun suuresti. Muistan myös Kanadan kansallisen elokuvalautakunnan 60-luvulla tuottama animaatioelokuva, jossa musiikki kaiverrettiin suoraan elokuvalle, joka tuotti yllättävimmän elektronisen musiikin.
Pidän myös todella Carl Craigin musiikista. Minusta se on erittäin taitava. Rakastan Mobyä hänen inspiraationsa laadusta. Itse asiassa kuuntelen todella kaikkea. Sähköinen musiikki vie kaikenlaisia suuntoja, jotka minua kiehtovat. Yritän tunnistaa trendejä löytääkseni uusia ideoita henkilökohtaiseen tutkimukseen.
KM: Mikä on suhde elektronisen musiikin ja nykymaailman laajemman maailman välillä?
PL: Sähköinen musiikki on nyt kaikkialla. Koska älypuhelimemme ja tietokoneemme ovat osa liiketoimintaa kaikilla aloilla, on luonnollista, että nykypäivän musiikkia tuotetaan yhä enemmän sähköisesti. Se on yksinkertaisesti heijastus yhteiskunnasta, jossa elämme. Sen äänimaisemat ovat loputtomat, joten sitä käytetään yhä enemmän kuvan tukemiseen ja kuvasta tulee todennäköisesti troijalainen hevonen korvillemme elektronisen musiikin torjunnassa. Sen avulla kuuntelija voi myös olla yhteydessä uusiin tunteisiin.
Mielestäni esimerkiksi instrumentista, jota kutsutaan Ondes Martenot- tai Martenot-aaltoksi. Se on yksi elektronisten instrumenttien esi-isistä, kuten Theremin. Ne instrumentit keksittiin melkein 100 vuotta sitten. Kun kuulin ensimmäisen kerran tämän salaperäisen äänen tulevan Ondes Martenotista, muistan tunteen, jonka tunsin olevan niin erilainen kuin mikään aiemmin kokenut. Uudet äänet ovat osa loputonta marssia eteenpäin musiikin historiassa ja haluaisin olla osa sitä.
Juuri kulttuurimatkatavaramme ääni tekee meistä ainutlaatuisia. Haluan kuulla musiikin, joka ilmaisee miltä tunnen ja kuinka elän vuonna 2018.
KM: Puhu minulle EP: stä nimeltä ”Ystävällinen puhelu ulkoavaruudesta”.
PL: Toisin kuin ensimmäinen EP, nimeltään WEM3, jonka olin itse suunnitellut, minulla oli tällä kertaa ”pieni apu ystäviltäni”. Hyvä ystäväni ja kirjailija Normand Bergeron tarjoaa joskus minulle nimikkeitä sävellyksilleni, joten lähetin hänelle EP: n ensimmäisen kappaleen ensimmäisen luonnoksen ja hän ehdotti otsikkoa ”Odotan ystävällistä puhelua ulkoavaruudesta”. Rakastin konseptia heti, mutta löysin sen silti hiukan kauan otsikkoon. Poistimme ”odottamassa” ja se muutti merkityksen, joten juuri musiikistani tuli ystävällinen kutsu. Se oli myös Normand, joka ehdotti minulle nimikettä ”Silence within Turbulence” yhdelle EP: n kappaleesta. Minusta vaikuttaa siltä, että tämä otsikko tarjoaa meille itse asiassa täydellisen skenaarion. Mikä tämä turbulenssi on? Miksi tämä hiljaisuus? Jokaiselle näistä kysymyksistä on erilainen vastaus eri ihmisille.
Minulla oli yhteistyössä myös säveltäjä ja klavessinvalmistaja Yves Beaupré. Työskentelin hänen kanssaan kauan sitten. Hän lainasi minulle nauhoitusjaksolle hänen 1983 Fender / Rhodes Chroma Polaris -analogisyntettinsä. Se on harvinaisuus, ja olen hyödyntänyt sitä suuresti tässä EP: ssä. Yves myös loi kansikuvan EP: lle valokuvateoksillaan. Hän antoi minulle myös hyviä neuvoja ja rakentavaa palautetta koko sävellysprosessin ajan.
Lopuksi ääniinsinööri Stéphane Grimm, joka auttoi minua lopputyöhön. Stéphane ja minä olemme jakaneet studiota jo yli 10 vuotta. Kaikki on hiukan selkeämpää sen jälkeen, kun hän on käynyt läpi musiikkini, joten hän oli suureksi avuksi tässä.
KM: Mitkä ovat tavoitteesi säveltäjänä / musiikin luojana?
PL: Minusta tuntuu, että olen vihdoin saavuttanut suuren vapauden sävellyksissään. Päästäkseen sinne jouduin oppimaan soittamaan pianoa ja klavessaria, minun oli tutkittava renessanssin ja nykyään musiikin historiaa sekä tietokoneita ja erilaisia nauhoitusmenetelmiä, joudut oppimaan sekoittamaan ja ohjelmoimaan syntetisaattorit. Kymmenien tuhansien tuntien jälkeen studiossa musiikki herättää silti hermooni ja kutittaa korviani. Säveltäminen minulle on edelleen kaunein kaupoista, mutta puhtaan musiikin lisäksi kuvan sävellysmaailma on minulle pyhä graali. Televisio-, dokumentti- tai sirkustapahtumat ovat kaikki tekosani seurata toimintaa.
Äskettäin sävelsin musiikin yli 70 jaksolle Subito Texto -sarjasta täällä Québecissä, jonka on tuottanut Zone 3. Se oli vain puhdasta nautintoa kolmen vuoden ajan. Itsenäisten taiteilijoiden mahdollisuus päästä samoihin jakelukanaviin kuin suurimmat taiteilijat inspiroi minua korkeimpaan kohtaan. Minulla on jo verkossa saatavana kaksi EP: tä, ja valmistelen kolmannetta vuoden loppua varten, jota kutsutaan Brainstormiksi. Pidän jo tästä EP-muodosta neljästä kuuteen kappaletta, koska sen suunnittelu on kevyempi kuin koko albumin.
KM: Kuinka lataat luovia akkuja?
PL: Kuten lapsi, uusi musiikkilelu voi saada minut aina aloittamaan uusia seikkailuja. Olen asunut maaseudulla jo yli 20 vuotta ja luonnonläheisyys sopii minulle täydellisesti. Tarvitsen annos hiljaisuutta, jotta kuulen paremmin sisäistä musiikkiani. Se on välttämätön inkubaatioaika tuleville teoksille. Aivojen on rentouduttava voidakseen “Eurekan!” hetki nousta esiin ja Internetin ansiosta voin elää luostarissani ja olla edelleen yhteydessä koko ihmiskunnan kanssa. Voin nyt käyttää joka päivä äärettömiä uuden luomisen lähteitä. Koko tämä ihmiskunnan täysin luova kiehuvuus ajaa minut luomaan ja heittämään nöyrä suolajyväni tähän uuden musiikin valtamereen.
