7DD9: n uusin albumi nimeltään People's Album on vastakohtien tutkimus, joka heijastaa vastakkaisia ja haastavia aikoja, joita nyt elämme. Se ilmaisee suuren osan epävarmuudesta ja villisti heilahtelevista tunneista, joita me kaikki koemme. Se on myös musiikillisesti mielenkiintoinen, hyvin tuotettu albumi, joka tutkii paljon ääniä ja luo ehdottomasti kappaleiden tunnelman ja ilmapiirin.
Laajan äänivalikoiman käyttö auttaa luomaan voimakkaasti rajatut tunnelmat ja ilmapiirit Kansanalbumiin. Kun hän menee pimeyteen tai parempaan tunteeseen, hän käyttää rapeita syntejä, jotka antavat tunteen kappaleiden pienestä häiriöstä. Siellä on myös vääristymiä ja kimaltelevia ääniä, samoin kuin basso, jolla on hiekkaa ja aggressiivisuutta. Lämpimämmän tunteen herättämiseksi hän menee pitkään pehmeän äänen pyyhkäisyyn, laulu- ja tanssisynteihin sekä lempeisiin melodioihin. Se kaikki toimii todella vahvojen kuvien tuottamiseksi.
People's Album esittelee myös toiston tehokkaan käytön vahvistaaksesi kuviointiä joillakin kappaleilla. Monet lyijysyntiinirivit ovat toistuvia asioita, mutta se ei ole ärsyttävä toistomuoto. Se on sellainen, jolla on hypnoottinen laatu, ja se, että siellä on melko paljon erilaisia synteettisiä ääniä, rytmiä ja bassoääniä, tarkoittaa, että siitä ei koskaan tule tylsää tai ärsyttävää.
Monien tummempien kappaleiden toisto on vastakohtana lempeämille, kevyemmille kappaleille, joissa on kauniita melodisia elementtejä, jotka näyttävät olevan hiukan kiusallisia. Lasen tämän tosiseikkaan, että tässä maailmassa lempeys on usein surullista, koska joskus se näyttää niin harvinaiselta.
People's Albumissa on segmenttejä, jotka kuuluisivat cyberpunk-luokkaan. Siihen kuuluu tekninen, digitaalinen ääni, joka saa sen tuntemaan olonsa kylmäksi ja robotiksi. Siellä on myös tietty hiekka ja jauhaa sitä, mikä tuntuu tummalta ja dystopialta. Sillä on tunne vaarallisista voimista, jotka liikkuvat digitaalisissa maailmoissa. Muut segmentit ovat kuitenkin täynnä paljon enemmän valoa ja ilmaa. Kuten kaikki asiat, myös maailma on positiivisten ja negatiivisten voimien tasapaino. Mielestäni 7DD9 on tehnyt hyvää työtä tasapainottaakseen näitä elementtejä musiikissaan.
Aion nyt ajaa alas kappaleita, jotka nauttinut eniten ihmisten albumista, ja puhua syistä, miksi nautin niistä kappaleista yhtä paljon kuin minä.
Vakavasti pahoinpitelyn, paksujen teollisuussynttien ja yleisen häiriö- ja epätasaisuuden välillä on todellakin jotain kovaa ja aggressiivista “Raudan raajoissa”. Raita todella lyö kovaa. Tämän kappaleen kovuutta lisäävät kaikki sen jälkeen, kun kuulostaa urheuttavalta sähkökitaralta tietokoneisiin glitchy-synteihin ja aggressiivisiin lyömäsoittimiin.
”Voimansiirrossa” on energinen dance-y-basso, joka kulkee kappaleen läpi. Sillä on tunnetta halkeilevaa energiaa, joka ajaa sen eteenpäin voimakkaasti. Syntetit nousevat korkealle sen päälle, soittavat ja laulavat. Radan läpi rapisevat synteettiset pyyhkäisyt, melko robottiääni ja basso- ja rumpulinja, joka alkaa kasvaa ja rakentua kappaleen liikkuessa eteenpäin. Koko kappaletta varjostaa pimeys kaikesta tukahduttavasta energiasta huolimatta.
Nousun ja nopeuden tunnetta voidaan havaita ”Digital Runner” -sovelluksessa. Se on kappale, jossa syntetit lukittuvat mielenkiintoisiin lyömäsoittoääniin ja upeaan bassoääniin. On olemassa pitkiä pyyhkäisyjä tummemmasta, vähäisemmästä syntetistä äänestä, joka värähtelee kappaleen kiihtyessä eteenpäin. Lyijyn syntyn melodia herättää maisemat kiirehtimällä ja koko kappale on hektinen, kiirettäen siihen laatuun ajaessaan.
”Autopilotissa” on sileä ja helppo ura, jonka taustalla purjehtii narunäyte, mikä saa kaiken virtaamaan. Nyt on funky kitaralinja ja syvä, rytminen bassoääni. Saamme lyömäsoittimia, joissa on myös funk-elementtejä. Täällä oleva synteesi on samoin funky-ääni. Tämä on hyvä esimerkki siitä, kuinka 7DD9 on käyttänyt toistuvia teemoja äänen vahvistamiseksi. Pidin todella tämän kappaleen yleisestä tunteesta.
”Crystal Bridges” -standardista löytyy todellinen tanssitunne, jonka mahtavat rytmit ja hiukan raikkaat, lämpimät synteettiset pesut. Lyijysynteesilinja ajaa lyöntiä helposti ja sillä on siihen kiteinen laatu. Tässä kappaleessa on sensaatio, että timantit loistavat siihen pehmeässä valossa, toisin kuin albumin tummemmat, rakeammat ja dystoptisemmat kappaleet.
”Disco Madness” on kappale, joka aukeaa tasaisella nousevalla syntetisaatiolla ja sitten tasaisella uralla ja virtaavalla rumpumyylillä. Tämä kappale, jolla on hiukan kiusallisen lyhdysynodin melodia, jolla on lauluominaisuuksia. Sen läpi kulkevat synteemallit tuottavat toivomallisemman tunteen kuin osa albumin piirteitä läpäisevästä pimeydestä. Tunsin itseni olevan kannettava ylöspäin nousevien noottien kohdalla.
Löysin jotain syvästi liikuttavaa ja koskettavaa kohdasta "Fade Out". Kappaleen avaava urkujen kaltainen synteesi on täynnä rikkautta ja kauneutta, kun rauhoittava synteettisen bassovirta liikkuu sen alla. Melodia on lempeä ja melankolinen. Tässä kappaleessa on jotain, joka on kuulostavan pehmeä sille, ja tunsin tämän sydämen särkyn melko innostuneesti tämän kappaleen musiikillisen ilmaisun kautta.
Minun kansanalbumi on selkeä ilmaus vaikeina aikoina elämisen monimutkaisuudesta ja haasteesta. On voimia, jotka yrittävät riisua meitä ihmiskunnastamme ja samalla on olemassa tasoitusvoimia, jotka vahvistavat uudelleen ne asiat, jotka tekevät meistä ihmisiä. Minusta tuntuu, että 7DD9 on vanginnut jotain syvää ja mielenkiintoista tässä teoksessa, ja se saa minut innoissani kuulemaan, mitä hän tekee seuraavaksi.
